Osallistuin tuoss huhtikuun lopulla VVI:n Photo Pro Way kurssille, jonka aiheena oli pikkusalamien hyödyntäminen pihalla. Kurssin sisältönä oli kameralla ja pikkusalamoilla upeita kuvia ulko-olosuhteissa sekä laadukkaat kuvat kamerajärjestelmien omilla salamalaitteilla vallitsevaa valoa hyödyntäen. Kurssin kouluttajina toimivat Raija Kolehmainen sekä Jyrki Vesa.

Kaiken kaikkiaan kurssi oli erittäin hyvä ja käytännönläheinen. Kurssilla sai paljon hyviä vinkkejä ja huomasi, kuinka paljon on vielä opeteltavaa, jotta asiat alkaisivat tulla selkärangasta. Tekniikka itsessään ei ole mitenkään vaikeaa, nyt pitää vaan harjoitella, harjoitella ja vielä kerran harjoitella.

Kurssin alkajaisiksi esittelimme itsemme, mistä tulemme, harrastelijoita/ammattilaisia sekä minkä tyyppistä kuvaa teemme. Porukkaa oli ympäri Suomea. Kaukaisimmat kurssilaiset olivat saapuneet Tampereelle Oulusta.

Kurssin ohjelmaan sisältyi jonkun verran teoriaa ja paljon käytännön harjoitteita, joka oli erittäin hyvä asia. En voi moittia myöskään teoriasisältöä, koska siitä tuli paljon hyviä vinkkejä ja uusia asioita. Voisi jopa sanoa, että lamppu syttyi päässäni, kun hoksasin, miksi asioita tehdään niin kuin tehdään.

Valaisun perusasiat

Keskustelimme valaisun perusasioista Raijan johdolla. Raijan mukaan valollinen kuva syntyy, kun muistaa huolehtia muutamista asioista. Ensimmäinen kohta tässä on ihan selvä. Tai ainakin minusta täysin selvä asia, eli pääkohteen tulee irrota taustasta, jotta katsoja huomaa kuvan pääkohteen, eikä hänen tarvitse sitä arpoa. Ihmisiä kuvattaessa tämä pääkohta on ihmisen naama, eli ihmisen naama pitää saada valaistua oikein.

Kohteen irroittaminen taustasta on tärkeää, koska ihmisen katse kiinnittyy kuvan vaaleimpaan sekä kontrastikkaimpaan kohtaan. Mikäli tämä on jossain muualla kuin pääkohde, saattaa pääkohde jäädä kokonaan huomioimatta. Lisäksi pääkohteen irroituksessa olisi hyvä muistaa valon ja varjon rytmi eli valoisan kohteen takana on varjoa ja varjon takana valoa.

Itselleni uusia termejä tuli tässä osassa jonkin verran. Yksi tällainen termi oli lentokenttävalaistus, joka tarkoittaa ymmärtääkseni sitä, että kohde on valaistu littanaksi. Tällöin kohteen kolmiulotteisuus poistuu ja valo litistää hänen kasvonsa. Tämä pohjusti valaisun perusasioiden toista sääntöä, joka on valon looginen suunta. Tämä tarkoittaa sitä, että valaistaan sieltä mistä valo luonnollisesti tulisi. Ei ammuta valoa kohteeseen joka suunnasta yhtä voimakkaasti, vaan valaistaan loogisesta suunnasta ja sitten annetaan tasoitusvaloa, joka on päävaloa heikompaa ja sijoitettu aina päävalon puolelle. Tähän sanoivat, että voisi olla aukon tai kahden ero, yleensä kuulemma aukko riittäisi.

Loogisen valon suunnan saa säilytettyä, kun kaikki valaisu tehdään samalta puolelta. Tällöin ei kuvaan tule ristivarjoja, jotka ovat normaaleja esimerkiksi jalkapallossa, jossa jokaiselta sivulta laitetaan kentälle valoa ja näin pelaajista tulee neljä varjoa näkyviin. Tavoitteena tässä on, että valon gradiaatio vaaleasta tummaan tuo kohteen muodon esiin, tällöin kohde saadaan näyttämään kaksiulotteisessa kuvassa kolmiulotteiselta.

Kuvan histogrammin tulisi sijoittua kuten tässä esimerkissä. Tällöin kuvasta saadaan tehtyä mitä vaan ja kuva toistuu sävykylläisenä.

Valaisun perusasioista puhuttaessa nostettiin tärkeäksi myös se, että kuvan sävyt pysyvät toistettavissa olevalla alueella. Tämä tarkoittaa sitä, että kuva pitää pystyä myös painamaan/tulostamaan, siten että kaikki sävyt vaaleasta tummaan säilyvät kuvassa.

Viimeisenä, minusta tärkeänä ja uutena asiana, oli kuvan sävyala ja valon luonne tukevat kuvan viestiä. Elikkä jos halutaan synkistellä, niin silloin myös valo voi olla vähäistä ja kuva kontrastikas, vastaavasti iloinen/raikas kuva, niin kuvan tulisi olla valoisa.

Näistä asioista puhuttiin paljon, joka oli mielestäni erittäin hyvä asia. Itselleni tuo looginen valon suunta oli iso oivallus. Uskonkin, että tämän oivalluksen myötä myös kuvani, ainakin valaisullisesti, paranevat. Sen sitten aika näyttää.

Seuraavaksi muutamia kuvia kurssilta:

Omaa harjoittelua kurssin oppien myötä: