Vinkkejä ottelun kuvaamiseen ja kuvauskaluston hankintaan

Minulta on usein kysytty millainen kalusto olisi hyvä ja riittävä otteluiden kuvaamiseen, jolloin live täggääminen olisi mahdollista tai ottelun jälkityöstö. Ylipäätään millaista kalustoa tarvitaan, jotta voidaan tehdä videoanalyysia. Vaihtoehtoja tähän on lukuisia, ja seuraavassa olenkin yrittänyt kertoa muutamia eri vaihtoehtoja, joita voi harkita mikäli kuvaaja on käytössä ja jos taasen kuvaajaa ei ole käytössä.

Vaihtoehtojahan kalustoksi on lukuisasti. Valittavan kaluston oikeastaan määrittelee käyttötarve ja se että millaisessa ympäristössä kuvauksia tullaan tekemään. Mikäli kuvaajalla on mahdollisuus päästä korkealle kaikilla kentillä, kalusto voi olla erilainen kuin sellaisissa paikoissa, joissa tällaista optimaalista kuvauspaikkaa ei ole. Valitettavasti todellisuutta taitaa olla se, että vielä toistaiseksi kaikilla kentillä ei ole erillistä kuvauspaikkaa, jossa pääsisi korkeammalle kuvaamaan.

Seuraavaksi onkin oikeastaan päätettävä, onko joukkueella aina kuvaaja käytettävissä vai ei. Tänä päivänä löytyy muutamia vaihtoehtoja automaattikameroiksi, jolloin et tarvitse erillistä kuvaajaa. Näiden haasteena on pitkälti se, että kuvamateriaalia ei välttämättä saa reaaliajassa käyttöön ja se kuinka pian käsitelty materiaali on käytössä riippuu siitä paljon olet valmis maksamaan. On myös olemassa automaattikameroita, joissa valmis käsitelty materiaali on käytössä lähes reaaliajassa, mutta silloin hintalappu on jo useimmiten sellainen, että kyseinen vaihtoehto ei ole taloudellisesti järkevä.

Vaihtoehtoja kalustoksi

Helpoin vaihtoehto ehdottomasti on se, että sinulla on kuvaaja käytössä tai kuvaat itse ja täggäät samalla. Tällöin käytännössä mikä tahansa nykyaikainen videokamera MP4 -tallennuksella on käypä vaihtoehto tarpeisiisi. Nykyisin lähes kaikissa videokameroissa on HDMI tai SDI -ulostulo, joka mahdollistaa videomateriaalin reaaliaikaisen kaappaamisen koneelle, jolloin voit kaapata materiaalin sekä tägätä. Mikäli kaappaat videon reaaliajassa koneelle, sinulta jää jälkityöstössä yksi vaihe pois, koska sinun ei tarvitse ottelun jälkeen siirtää kuvattua materiaali koneelle, vaan voit suoraan alkaa trimmaamaan tapahtumia ja luomaan analyysia. Kuitenkaan reaaliaikainen kaappaaminen ei ole mitenkään pakollista, sillä saat homman hoidettua myös ilman kaappausta.

Koska lähes kaikkien tarjolla olevien videokameroiden kuvauksen laatu on riittävä, näkisinkin että kannattaa panostaa sellaiseen kameraa joka mahdollistaa remoten käytön, mikäli ihan pienimmällä budjetilla ei olla liikkeellä.

Kameran lisäksi oleellinen valinta on jalusta. Sillä vaikka sinulla olisi millainen kamera ja jalusta on täysi rimpula, ei kuvauksesta tahdo tulla oikein mitään. Melkein lähtisinkin liikkeelle kunnon jalustasta, joka mahdollistaa sitten kameran päivittämisen, jos se joskus tulee ajankohtaiseksi. Hyvän hintalaatusuhteen omaava kamerajalusta on esimerkiksi Cayer BV30L tai Benro KH25N. Minkä tahansa kamerajalustan hankitkaan, niin katso, että ostat sen videopäällä.

Mikäli päädyt sellaiseen kameraan, joka mahdollistaa remoten käyttämisen (eli keinukytkin, joka tulee kuvauskahvaan kiinni, jolla pystyt zoomaamaan ja käynnistämään tallennuksen) niin silloin yksi varteenotettava vaihtoehto on Canon LEGRIA HF G50. Mikäli taas et koe remotea oleelliseksi, sanoisin, että mikä tahansa videokamera, joka tukee MP4 -tallennusta on hyvä vaihtoehto. Varaa myös riittävästi akkuja, jotta pystyt tallentamaan 90+ minuuttia. Remoteja löytyy kustannustehokkaasti vaikkapa amazonista, jolloin tällaisen hinnaksi tulee noin 40 €, kun taas Manfrotton merkki remote saattaa maksaa helposti toistasataa euroa.

Mikäli haluat kaapata kuvaa suoraan koneelle, tarvitse siihen tarkoitukseen tarkoitetun kaappauskortin. Vaihtoehtoja on taasen useampia, mutta tarkista ennen hankintaa, että valitsemasi analyysisovellus (Longomatch, Hudl Sportscode, MyVideoanalyser, Dartfish, Nacsport) tukee kyseistä kaappauskorttia. Vaihtoehtoja tähän tarkoitukseen on esimerkiksi Magewell USB Capture HDMI tai BlackMagic UltraStudio Recorder 3G. Jotta saisit kameran yhdistettyä kaappariin, tarvitset tietenkin sopivan HDMI-kaapelin tähän tarkoitukseen.

Tällaisen paketin hinta alkaakin noin 500 eurosta ylöspäin.

Edellä kuvattu paketti vaatii käytännössä aina sen, että sinun tulee päästä kentän tasoa ylemmäs kuvaamaan. Eli kentällä pitäisi olla katsomo tai erillinen kuvauspaikka. Mikäli kentällä ei ole mahdollista päästä ylemmäs kuvaamaan, niin silloin olisi hyvä olla käytössä kuvausmasto, jolloin saat kameran vähintään 6 metriin. Englantilainen kameravarusteita myyvä yritys Hague myy käypää kuvausmastoa, joka ajaa asian paremmin kuin hyvin.

Mikäli kamera mahdollistaa sen hallinnan esimerkiksi Wi-Fi välityksellä, niin voit pärjätä silloin pelkästään mobiililaitteella ja langattomalla verkolla ja tällä kuvausmastolla. Mutta mikäli haluat kaapata materiaalia koneellesi, jotta materiaali on välittömästi käytettävissäsi, niin edellä kuvattuun pakettiin tarvitset riittävän pitkän HDMI-kaapelin senkä LANC-kaapelin remotea varten. Toki voit Wi-Fin välityksellä hallita kameran tallennuksen käynnistämistä ja zoomaamista, mutta itse olen vielä luottanut konkreettiseen kaapeliin, jolloin mitään viiveitä ei ole ja homma toimii kuin junan vessa, jos niin voi sanoa.

Tällainen kuvausmasto tuo hintaa lisää noin 700 € + ALV, toki kaapelit sitten maksavat jotain lisää. Riippuen kaapeleista.

Mikäli joukkueesi pelaa 5v5 tai 8v8 pelejä, niin silloin alkuun pärjää ihan hyvin action camera sekä korkealla jalustalla. Riippuen action camera ja valitsemastasi jalasta, hinnat lähtevät liikkeelle noin 500 eurosta. Yksi varteenotettava paketti voisi olla Falcon Eyes LM-7300HA salamajalusta + Falcon Eyes LM-7300HA + DJI Osmo Action, jolloin paketin hinnaksi tulee noin 460 €.

Kameran ja jalustan/kuvausmaston lisäksi sinun kannattaa hankkia heti suosiolla useampia akkuja ja riittävän nopea ja iso muistikortti, jottei mitään jää tallentamatta.

Tässä nyt mainittuna muutamia erilaisia vaihtoehtoja otteluiden tallentamiseen.

Automaattikamerat

Mikäli sinulla ei ole aina käytettävissä kuvaajaa tai et itse halua kuvata etkä pidä niin oleellisena sitä, että valmis materiaali olisi sinun käytössäsi välittömästi ottelun jälkeen, niin silloin löytyy muutama eri vaihtoehto.

Yksi varteenotettava vaihtoehto on VEO, jolloin sinun tehtäväksesi tällä hetkellä jää kuvatun materiaalin siirtäminen VEO:n palvelimelle, jossa sitten sovellus generoi materiaalista valmista materiaalia, johon voit yhdistää omat täggäyksesi. Kyseinen tuotteesta on mahdollisuus valita eritavalla hinnoiteltuja vaihtoehtoja. Lisätietoja hinnoittelusta löydät täältä. Halvimmillaan kyseinen paketti kustantaa noin 1200 € + jalusta noin 200 € + vuosilisenssi alkaen 315 € eli yhteensä ensimmäisen vuoden osalta 1 713 €. Mikäli haluat korkeamman kuin 4 metrin jalan, niin hinta nousee parilla sadalla.

Toinen vaihtoehto vaatii hieman Pelle Pelottoman verta, koska siinä saat itse rakentaa sopivaa kokonaisuutta. Käytännössä tarvitset siihen vähintään kaksi videokameraa ja sovelluksen, joka yhdistää näiden kameroiden materiaalin yhdeksi valmiiksi videoksi. Voit käyttää videokameroina käytännössä mitä tahansa sinulta löytyvää kameraa ja yhdistämisen voit suorittaa PanoSportin sovellusta tai jollain vastaavalla.

Myös Spiideo on luonut kannettavan (mobiili) version omasta automaattikamerastaan. Kyseinen kokonaisuus on kaikkiaan mielenkiintoinen ja sellainen johon kannattaa kyllä tutustua. Kyseinen järjestelmä mahdollistaa lähes reaaliaikaisen ottelun seuraamisen ja video feedin kaappaamisen käyttämääsi analysointisovellukseen.

Muita automaattikamerajärjestelmiä tarjoavia yrityksiä ovat mm.

Joka tapauksessa vaikka näissä automaattikameroissa säästää kuvaajan kustannuksissa, ja lähes kaikki tarjoavat jonkin näköistä automaattista pelitapahtumien tunnistamista ja näin valmiiden klippien tekemistä, niin jokainen näistä on kuukausittaisia tai vuosittaisia lisenssejä. Tämä tarkoittaa, että hankinnan jälkeen sinun tulee joka kk/vuosi maksaa x euroa yritykselle, jonka kautta kamera on hankittu.

Kuvaamisesta

Optimaalista olisi, että kuvaus pystyttäisiin suorittamaan vähintään kolmen (3) metrin päästä sivurajasta ja kamera olisi vähintään kuuden (6) metrin korkeudella. Tällöin pystytään havainnoimaan mitä myös kamerasta kauemmassa laidassa tapahtuu. Lisäksi kuvatessa tulisi huomioida se, että yhtäaikaisesti näkyisi mahdollisimman linjaa, eli tulisi kuvata niin sanottua taktista kuvaa, eikä broadcast kuvaa, jota saamme television välityksellä katsella.

Ohje kameran sijoittamiseen ja mitä tulisi kuvassa näkyä

Tarkoitus on siis kuvata niin sanottua taktista kuvaa, joka tarkoittaa, että zoomiin ei jakson aikana kosketa. Paitsi erikoistilanteissa sekä silloin, jos turhaa tyhjää nurmea jäisi muuten kuva-alaan ylimääräisesti. Yllä olevassa kuvassa on kuvattu miten kamera kannattaisi sijoittaa kenttään nähden ja millainen “keila” kuvauksessa olisi järkevää.

Mikäli kuvaaja ja live täggääjä on eri henkilö ja et kaappaa videokuvaa suoraan tietokoneelle, niin on tärkeää, että kuvaaminen ja täggääminen aloitetaan samaan aikaan. Tämä sen vuoksi, että jälkityöstöön ei mene turhaan aikaa, eli sinun ei tarvitse synkronoida täggäämisen aikajanaa ja videon aloituskohtaa erikseen. Luonnollinen ja selkeä merkki, jolloin kuvaaminen ja täggaaminen kannattaa aloittaa on tuomarin aloitusvihellys. Kun aloittaa kuvaamisen sekä täggäämisen samaan aikaan, niin sinulla on jo valmiiksi synkronointi suoritettu.

Kannattaa muistaa, että kuvatessa ottelua, ei jakson aikana kamerassa paineta pausea, vaan kuvataan yhtäjaksoisesti koko jakso. Vasta puoliajaksi kuvaaminen pysäytetään, samoin kuin live täggääminen. Toisen jakson alkaessa toteutetaan sama, kuin mitä ensimmäisen jakson alkaessa. Eli kuvaaminen ja täggääminen aloitetaan tuomarin viheltäessä pilliin ja lopetetaan, kun tuomari päättää jakson/ottelun.

Mikäli kaappaat ottelua suoraan koneelle ja täggäät saman aikaisesti, ei kuvaamisen ja täggäämisen aloitusajankohdalla ole niin suurta merkitystä, sillä täggäämäsi tapahtumat ottelusta tallentuvat suoraan kaapatulle videojanalle.