Tänään oli toinen kerta tämän kevään aikana, kun olin vesillä kajakilla. Oikeastaan parempaa keliä ei olisi voinut toivoa. Tyyni ulappa, ainoastaan pienen pieni tuulenvire, joka nostatti lievää liplatusta, joka tuntui mukavan tasaiselta. Kuitenkin niin mitätön tuulenvire, ettei se matkantekoa haitannut.

Vaikka kyseessä oli vasta toinen kerta tänä keväänä, niin tuntui niin hyvältä, että päätin heittää hieman pidemmän reissun, kuin mitä alun perin olin suunnitellut. Alun perin ajattelin heittää noin viiden kilometrin melontareissun läheiseen Vehmaanniemeen, mutta keli oli loistava, eikä melominen tuntunut pahalta, niin mentiin vähän pidemmälle.

Täytyy yrittää jatkossa saada kuvia näiden tarinoiden jatkoksi. Katsotaan mitä voisi kehitellä.

Takaisin päin piti lähteä, kun lupaamani aika palata kotiin alkoi lähestyä. Yleensäkin, kun käyn yksin melomassa on matkassani aina puhelin, melakelluke ja kuivia vaatteita kuivapussissa. Lisäksi varotoimena ilmoitan aina takaisin tuloaikani. Eli kotosalla tiedetään, että mihin aikaan minua voi odottaa kotiin, ja jos ei kuulu, niin silloin jotain on sattunut.

Loppumatkasta alkoi satelemaan. Onneksi matkaa ei ollu juurikaan enää jäljellä, niin ei sillä niin väliä.

Itseni yllätti siitepölyn määrä vesillä. Keltaista männyn/koivun siitepölyä oli varmaankin noin 20 – 30 metrin päähän rannasta, joista ensimmäiset 10 metriä oli oikein kunnon keltainen lautta.

Alla olevassa kartassa näkyy reitti minkä kävin melomassa. Matkaa kertyi reilu kuusi kilometriä.

Melottu reitti 23.5.2010

Melottu reitti 23.5.2010